Tämänkertaisen jakson aihe syntyi, arvatenkin, viime kesän omilta hillanpoimintareissuilta! Kesä oli kuumimmillaan, ja suuntasin suolle yleensä neljältä aamulla, kun ilma oli vielä siedettävän viileää.
Luonnossa seikkaillessa tuohon aikaan näkee asioita, joita on sanoin vaikea kuvailla. Kun aurinko hiljalleen nousee horisontista ja sen säteet läpäisevät suolta nousevan usvan, tuntee mielensä aidosti lepäävän.
Suolla kulkiessa aamuvarhain on ilmassa jotain satumaista, jotakin, mikä saa hengittämään syvään ja unohtamaan kaiken muun. Ja kun samaiselta suolta ilmaan kohoaa yksinäinen kurki, levittäen isot siipensä ja lentäen ylitsesi, tulee tunne omasta pienuudesta, nöyryydestä ja olotilan valtaa hiljainen ihmetys.
Suonsilmät ja luonnon arvaamaton luonne saavat kuitenkin niin pienen kuin isonkin kulkijan tarkkaavaiseksi joka kerta suolla kulkiessaan. Siksi halusin tuoda myös tämän puolen tässä jaksossa esille: suo ja hillat eivät ole pelkkää kauneutta, ja lasten ei tulisi koskaan mennä seikkailemaan suolle yksin.



Yritin parhaani mukaan saada tähän jaksoon välitettyä sitä samaa tunnelmaa ja värisävyjä, mitä viime kesän suolla kohtasin. Käytin paljon itse ottamia kuvia pohjana animaation kuvitukselle.
Toivotan jälleen mukavaa ja leppoisaa hetkeä tämän uuden Bombon seikkailun parissa – tällä kertaa hillasuon lumon ympärillä!
P.S. Ainiin, tein Bombolle myös Facebook-sivun. Sinne voi laittaa myös seurauksen ja näin tukea toimintaa. Seuraajat, tilaajat ja videotykkäykset lienee tässä vaiheessa kaikki kaikessa ja ne voivatkin olla avainasemassa, jotta Bombon seikkailut jatkuvat. Joten tiedät mitä tehdä!👍😄 Kiitos tuestasi!
Katso ’Mustikka Bombo: Hillasuolla’ YouTubessa:
❮
